Napakymppi

Nyt olen päässyt jo itsekin pistämään. Laittamaan napakympin niinkuin eräs mummo sanoi. Verrattuna siihen ensimmäiseen pistokertaani koulussa tämä meni upeasti. Tosin kyseessä oli vain napapiikki, mutta ylpeä olen silti.

Lääkkeisiinkin olen yrittänyt tehdä parempaa tuttavuutta ja pariin otteeseen olen lääkehuoneessa vieraillutkin. Muutamien potilaiden lääkkeitä jaoin. Se oli hidasta. Ja pikkuisen stressaavaakin, kun pitää olla niin tarkka. Siis tottakai pitää, mutta kunkerralla jaettiin kaikkien potilaiden kaikki päivän lääkkeet, on virheen mahdollisuus melko suuri. Osaan kyllä olla tarpeen vaatiessa tarkka ja jako siltä omalta pieneltä osaltani menikin hyvin.

Luulen, että lääkkeet tulevat vielä aiheuttamaan suurta päänvaivaa tämän koulun aikana. Niitä on niin paljon ja nimet ovat vaikeita ja rinnaikkaisvalmisteita on paljon nykyään ja lääkkeiden kanssa pitää olla tarkka ja ja ja. Onneksi ollaan vasta ensimmäisessä harkassa.

Tänään suuntaan iltavuoroon ja loppuviikko meneekin sitten ensin perjantain aamupätkässä ja sitten vain öitä tehdessä.

Kesätöitä pitäisi ruveta kyselemään pikkuhiljaa.