Miksi juuri...

...kätilöksi?

Siihen kysymykseen olen tämän kesänkin aikana vastannu moneen kertaan. Ihmisiä kiinnostaa tämä erikoinen, omituinen ja vähän outokin, mutta niin ihana ammatti. Osaa tosin on kysellyt lähinnä siksi, että on kummalista, kun kätilöopiskelija pyörii vanhusten kanssa. No, opiskeluaikana ei kyllä kamalan ihmeellistä ole, jos jokunen kätilöopiskelijakin "erehtyy" hankkimaan rahaa hoitoalan hommiin.

Palaan kysymykseen. En osaa yksiselitteisesti vastata. 

Haave. Toive. Unelma. 

Kutsumuskin ehkä... 

Kyllä, ehdottomasti myös kutsumus! 

Vauvat, äidit, perheet. 

Monipuolisuus kuitenkin, vaikka pyöritään kohtuullisen kapealla alueella. (Unohtaen tosiasian, että minusta tulee myös sairaanhoitaja, jolloin alue laajenee jättimäiseksi.)

Naiset. Ja naistentaudit.

Elämän jatkuvuus, ihanuus ja raadollisuus. Tunteiden sekamelskat.

Vuorotyö (?) (Tahtoisin kuitenkin opettajien "etuisuuksista" kesäloman ;))Kuvittelisin, että tykkään tehdä yövuoroja.

Kaikkinaan se homma vain kiinnostaa. Pari kertaa jotakin kätilösarjaa seuratessa, havahduin siihen kauheuteen (opiskellessani viittomakieltä), etten ehkä koskaan tule pääsemään synnytykseen. Siis jonkun muun synnytykseen, auttamaan. Se oli ihmeellisen ahdistava tunne. Nyt ei sitä tunnetta ole, kun TIEDÄN pääseväni synnytykseen. Siis moniin synnytyksiin. Tuhansiin synnytyksiin! Toivottavasti myös muutamaan omaan :)

Syksy alkaa jo hiippailla lähemmäs. Tai minun syksyni ainakin. 11.8 alkaa minun syksyni KYS-infolla ja seuraavan viikon maanantaina alkaa harkka. Naistentaudit. Odotan, odotan, odotan!

Jännitän, jännitän, jännitän! Täytyy opetella uuteen paikkaan, uusiin työkavereihin, harkkaohjaajaan, koko jättiläissairaalaan (naureskelin vetäväni maalarinteipillä lattiaan omia "tienviittoja" niiden oikeiden "seuraa mustaa viivaa labraan"-ohjeistuksien oheen, että löydän oikeisiin paikkoihin :D) ja ennen kaikkea täytyy taas opetella opiskelemaan kesän jälkeen. Ja haalimaan tietoa niin, että tosiaan minusta sitten joskus tulee oikein superkätilö.

Se tiedon haaliminen jännittää kyllä eniten. Kesän aikana olen seuraillut paria hetken päästä valmistuvaa sh:ta ja heidän taitojaan ja tietojaa. Olen niiiiiin alussa vasta ja tiedän niiiiiiin vähän kaikesta. Syksyn aikana on pakko ruveta paneutumaan lääkehoitoon (yleisimpiin lääkkeisiin!) ihan kunnolla ja yleisimpiin vaivoihin ja sairauksiin.

Noh, näistä stressataan vasta sitten, KUN se syksy alkaa ;)