No ei tässä edelleenkään mikään sen kummoisempi tauti ole iskenyt kuin flunssa. Olettaisin.
Nenä vuotaa, olo on tukkoinen, kolottaa ja särkee vähän joka paikkaa, aivastuttaa jatkuvasti ja sairaat on fiiliksetkin. Voi kun vois tehdä viimeset työpäivät normaalisti ja kunpa harkankin pystyis alottaa ihan ajallaan. Joudutaan nimittäin ihan tunti tunnista korvaamaan, jos joutuu harkasta olemaan pois. On sitten syy mikä tahansa.
Takaisin flunssaani nyt kuitenkin. Ostin tänään Sarvikuonon! Jo pitkään se on poltattanut mielessä ja vihdoin sain sen ostettua. Sarvikuonosta, eli nenän huuhtelukannusta tulee varmasti paras ystäväni, jos se toimii niin kuin ajattelisin. Itse ostin kyseisen värkin ehkäisemään ja hoitamaan poskiontelotulehduksia. Moniin muihinkin vaivoihin sen kerrotaan auttavan, mm. astmaan.
Ensikokeiluni: Olin etukäteen varma, että todennäköisesti hukun: enhän mä osaa edes sukeltaa ilman, että pidän nenästä kiinni. Nyt pitäisi ihan itse kaataa vettä toiseen sieraimeen ja valutella sitä toisesta ulos. Sekottelin suolat kädenlämpöiseen veteen ja aloitin. Seurasin ohjeita tarkasti ja infosin äitiä, että jos en jonkin ajan päästä tule kylppäristä pois, niin kannattaa tulla katsomaan, mikä on tilanne (toisin sanoen: pelastamaan).
Aloitin. Kannu toiseen sieraimeen, pää kallelleen ja vähän eteenpäin. Nenään meni vettä! Korva meni lukkoon. Ei kuitenkaan nenässä samaa kirvelyä kuin jos uidessa menee nenään vettä. Ja niin alkoi toisesta sieraimesta hiljalleen lämmin vesi valua pois. Keskityin aktiivisesti hengittämään suun kautta (nenän kauttahan ei voi hengittää, yllätys yllätys). Puolet vedestä toiseen sieraimeen ja puolet toiseen. Lopputulos oli mukava. Tukkoisuus hävisi hetkeksi. Ensimmäisen kerran jälkeen en osaa vielä sanoa, auttaako tämä kunnolla. Usko siniseen Sarvikuonooni on kova!
0 kommenttia:
Lähetä kommentti